Kotikissoja saarikissoina

Neljä kesää sitten näille onnekkaille kotikissoille tarjoutui mahdollisuus saaressa ulkoiluun.
Kissat luovat mukavaa tunnelmaa ja kyllähän meille saareen kissoja mahtuu.

Santeri ja Jasmin

Erottamattomat sisarukset. 

Syntyneet Hyvinkäällä 2006. 

Kotikissoja. 

Oppineet piiloutumaan maalle lähdettäessä sängyn alle.

Jasmin

Jasmin on maailman kiltein kotikissa. Tykkää jahdata hyönteisiä. Saaressa tykkää olla aamukahviseurana puutarhakeinussa ja nukkuu mielellään pitkiä päiväunia.

Santeri

Jokin vaisto teki kahdeksan vuotta kotikissana eläneestä Santerista vallan kovan hiirien pyydystäjän. Hiiret ovatkin saaneet viettää saaressa useita onnen vuosia ilman kissapelkoa.

Lissu

Lissu on yhdeksänvuotias. Kotoisin Mikkelistä ja asuu kotikissana. Lissu pääsee saareen vain silloin, kun siellä ollaan pidempiä aikoja, sillä tykkää lähteä omille reissuilleen, eikä tule takaisin, vaikka emäntä miten kutsuisi.

Rauha

Rauha on Lissun kaveri. Toisensa nämä tapasivat muutama vuosi sitten. Rauha on kotoisin Kangasniemeltä, josta muutti kotikissaksi Mikkeliin, sillä kollikissat kiusasivat Rauhaa. Rauha käy saaressa varsin usein, sillä on tottunut ulkoilija jo varhaisnuoruudessa.
Pienestä koostaan huolimatta hurja hiirien pyydystäjä.

Tässä vielä muutama tilanneotos:

Kotiviljelyssä ei ole järkeä!

Keväällä 2015 aloitin viljelyn harrastuspohjaisesti. Okei, suunnitelmat lähtivät vähän lapasesta 😂
Entiset pellot olivat olleet aktiivisessa marjanviljelyssä viimeeksi ehkä 90-luvulla. Luonnontilan vuoksi entisillä mansikkapelloilla kasvoi lähinnä nuoria puita, vesakkoa ja risukkoa. 

Ensimmäisenä kesänä, 2014 siistimme pihapiiriä, johon tarvittiin moottorisahaa, raivaussahaa, lapioita, rautakankea ja talikkoa. Onneksi lähipiirissä oli sahoja, niin ei kaikkea ei tarvinnut ostaa.

Selasin intoa puhkuen puutarhamyymälöiden valikoimaa. Tarvitsin kalkkia ja lannoitetta, paljon kaikkea! Kaupan luonnonlannoite on luomua, sitä siis. Kassalla iski järkytys. Kuka hullu maksaa toista sataa euroa lannoitteista? No, minä 😆 Tästä tulee kallis harrastus!

SEIS! EI TÄLLAISESSA VILJELYSSÄ OLE MITÄÄN JÄRKEÄ. 

Onneksi ymmärsin tämän jo alkumetreillä.

Seuraavassa seitsemän vinkin listani, kuinka säästää ja viljellä taloudellisesti,

 orgaanisesti ja ilman pelkoa kassakriisistä.

1. UNOHDA ROUND UP ja SAMMALSYÖPÖT
Haluatko kasvattaa salaatteja tai muuta syötävää maassa, johon olet hieman aiemmin valellut kemikaaleja, kuten rikkaruohojen poistajaa tai sammalsyöppöä? Tuskin. Puhtaus ja orgaanisuus ovat ainakin itselleni lähtökohdat kaikessa viljelyssä. Älä tuhlaa rahojasi markkinamiesten humpuukiin.

Käännä maa lapiolla tai talikoilla ja poista rikkaruohojen juurakot. Sammal on merkki maan happamuudesta, eli maan PH-arvoa pitää nostaa, jotta kasvit kasvavat. Kalkitse siis viljelyala kunnolla. Siitä alempana jutussa.

2. KESANNOI

Jos suunnittelet viljelyä vuoden tai parin päähän ja haluat viljellä rikkaruohovapaasti, on kesannointi hyvä tapa. Etsi jostain vanha, ehjä pressu ja levitä se pellolle painojen alle. Jo yksi kesä pressutettuna hävittää suurimman osan rikkaruohoista ja kerää maahan voimaa.

Jos maltat pitää pressua vielä toisen kesän, on kaikki rikkaruohot kaikonneet ja maassa on huimat voimat kasvuun ilman lannoitetta.

3. TARVITSET KALKKIA

Fakta on tämä. Suomessa maa happamoituu ajan myötä. Voi, kun olisimme niin onnellisessa tilanteessa, kuin Ranskan kalkkikivisillä viinirinteillä, joissa maassa on itsessään kalkkikiveä ja PH on siten aina kunnossa. 

Eräs ystäväni yritti useampana vuonna kasvattaa salaatteja sammalpitoisessa maassa. Sammal on siis varma merkki happamoituneesta maasta. Arvaat varmaan miten kävi? Älä tee samaa virhettä. Mene puutarhakauppaan ja osta hienoa kalkkia 25 kilon säkissä. Hienolta nimeltään tämä on dolomiittikalkkia. Muista tässäkin kohtaa taloudellisuus. Monissa kaupoissa myydään kalkkia, joka on rakeistettu ja maksaa kolme kertaa enemmän, kuin hieno kalkki.

Itse levitän kalkkia ensikalkituksessa happamoituneelle maalle jopa 100-150 kiloa aaria (100 neliötä) kohden. Tätä kutsutaan peruskalkitukseksi. Sen lisäksi viskelen kalkkia vuosittain noin 25 kiloa aarille. Muista myös marjapensaiden ja hedelmäpuiden kalkitseminen.

4. KOMPOSTOI

Mikään ei voita kunnon kompostilannoitetta. Itse kompostoin saaressa kesän mittaan niin ruoka-, kuin puutarhajätteen aina haravoituja lehtiä myöden. Hieno keino säästää lannoitekuluissa.

5. KÄYTÄ HEINÄÄ JA RUOHOSILPPUA

Kuiva heinä toimii erinomaisena rikkaruohojen torjujana ja vastaleikatussa ruohossa on runsaasti ravinteita. Itse levitän ruohosilppua varsinkin kasveille, jotka tarvitsevat paljon voimaa, hyvä esimerkiksi valkosipulille.

6. TEE KOHOPENKKI

Onko sinulla pihapiirissä lahoavaa lehtipuuta, oksia ja lehtiä? Kaiva puoli metriä syvä monttu kostealle paikalle, esim. rinteen alapäähän. 

Lado pohjalle lahoavia lehtipuun runkoja ja kantoja. Sen päälle oksia ja sen päälle risuja sekä lehtiä. Muista kalkita. Laita päälle montusta poistetut mullat/savet ja levitä päälle kunnon kerros kasvumultaa. 

 Tästä kohopenkistä saat hienon kasvatuspaikan, jota ei oikeastaan koskaan tarvitse kastella tai lannoittaa. Hyvä kasvupaikka esim. kurpitsoille ja kaaleille.

7. HANKI LUONNONLANNOITETTA

Onko lähelläsi hevosia? Moni talli tai hevosen pitäjä on vain tyytyväinen, jos joku hakisi lantaa tiloilta pois. Muista, ettei lantaa tule käyttää heti tuoreeltaan, vaan se tulee kompostoida ennen käyttöä. Edullista voimaa maahan.

Viljely on hauska harrastus. Kaiken voi kuitenkin tehdä taloudellisesti ja järkevästi.
Kaikkea ei kannata ostaa. Kysy rohkeasti lähipiiristäsi apua ja vinkkejä.

Saaren isäntä

Moi. Mie olen Harri. Tuolla taustalla on minun iskä. 

Keväästä 2014 lähtien olen puuhastellut Heinäsaaressa, Mikkelissä.

Saari on perheenjäseniämme yhdistävä ajanviettopaikka. 

Minulle se on suuri haaveiden toteutuma.
 Vieraileville ystäville valmistan saaressa kesäherkkuja ja leipomuksia.

Olen kesämies.Vaikka tässä kuvassa hymyilyttää, niin en tykkää talvesta. 

Tykkään tupla-tuplaespressosta ja kiireettömistä aamuista.

Liekö jo varsin nuorena ollut selvää, että isona minusta tulisi kokki?

Ei muuten ole joka jätkällä kuvaa Tiku ja Taku -potkuhousuissa.

Opiskelin ravintolakokiksi Mikkelissä ja Jyväskylässä, mutta kokin ammatti jäi taakse jo 2003. Sittemmin olen työskennellyt leipurina, tarjoilijana, baarimestarina, matkaoppaana, myyjänä, myynti- ja palvelupäällikkönä ja stuerttina. Toisin sanoen kokemusta on kertynyt maalta, mereltä ja ilmasta ja useammalta mantereelta.

 Kuva: Gastro -98 Messut. Kesko Oy, Menu-lehti 5/1998. Kauppiaitten kustannus.

Ateenan Akropoliksessa silloin joskus...

Nykyisessä työssäni väsäilen drinkkejä.

 Kuva. Kuvaaja: Fia Holmström.

Olen aina ollut kiinnostunut viljelystä. Mikä onkaan parempaa, kuin nähdä omien kylvöjen kasvavan ja tuottavan satoa? Itsekasvatettu maistuu parhaalle!

Saaressa kasvaa melko lailla kaikkia marjoja, hedelmäpuita, kukkia, pensaita ja laaja kirjo hyötykasveja.

Varsinkin näin keväisin kaverini kauhistelevat tilaamiani taimien määriä ja muita viljelysuunnitelmia. =D

Valkosipuli oli ensimmäinen kasvi, jota aloin viljellä. Nykyään kotimaista valkosipulia kasvaa jo neljää eri lajiketta.

Pieniä kaloja pyytämässä...

Niin... Taisinkin jo mainita, että tykkään enemmän kesästä, kuin talvesta ;D

Kuullaan taas!

Kohta se alkaa... Kesäkausi 2018. 

Viides kesäkausi Heinäsaaren isäntänä on alkamassa. Olenkohan koskaan odottanut kesäkauden starttia näin innokkaasti, vai onko aiemmat kesäkauden aloitukset jääneet jo unholaan?

Vielä hetki sulatellaan jäitä, mutta kohta laitellaan viljelykset ja kevätkunnostukset toden teolla käyntiin. Palataanpa vielä hetkeksi muutaman kuvan kautta siihen, mihin syksyllä jäin:

Tulppaanien sipuleita meni maahan arviolta 300 kappaletta. Koskaan en ole aiemmin kyseisiä mukuloita istuttanut, joten jännitys tiivistyy mitä sieltä vielä nousee ja nouseeko mitään?

Lokakuun alussa tuli tehtyä (jälleen) yksi uusi kukkapenkki.

Kotimaista kantaa olevaa valkosipulia menossa maahan lokakuun alussa.

Valkosipulipenkit valmiina. Toivottavasti ovat selvinneet talvesta.